Oivaltavaa oppimista 

Kehitys on väistämätön seuraus suoritetuista toimenpiteistä, mutta mihin suuntaan. Mukana on otettava vielä laajempi käsitys todellisen maailman ja teoreettisien maailman välillä tapahtuvasta mallinnuksesta.

Lapset leikkivät trampoliinin kanssa keväisessä säässä. Paikan ohi kulkee pyörällä aikuinen ihminen, jolle lapset huutava:  "Hei moi" 

Ohikulkija vastaa lapsille: "Moi moi"

Tähän vastaa yksi lapsista: "Sä oot varmasti paras ihminen ikinä"

Meillä on mahdollisuus oppia valtavasti asioita, kun vain muistamme elää yhteydessä ympäröivään maailmaan.

Tärkeintä on siten saada uskottava vaikutus, jonka avulla viestitään ympäristölle tilanteen olevan hallussa.

Useimmissa tapauksissa ihminen menee sinne minne hän itse haluaa, mutta joillakin on taikavoimaa, jolla saadaan vaikutettua asioiden kulkuun.

Nykyisin tästä on mielestäni tehty jokin ihmeellinen ja uusi konsti, jolla ratkaistaan kaikki mahdolliset asiat. 

Onko oikeastaan mitään typerämpää ja varmempaa tapaa tehdä hyvästä asiasta toimimaton, kuin tekemällä siitä "uskonto".

Luotan kuitenkin niin vahvasti asiaan, että en ole lopettanut toimimista verkostoissa. 

Itse koen kokeneeni saman kohtalon ja jonain kauniina päivänä saavutan ikuisuuden.